Tiuku sisaruksineen syntyi syksyllä 2007 ikimuistoisen Sveitsiin suuntautuneen astutusmatkan tuloksena. Syntyi ensimmäinen Laulava-pentue, Rasselin pennut. Tiuku päätettiin jättää perhepiiriin, kun toinen pentueen tytöistä lensi Hollantiin Barbedoux-kenneliin.
Tiuku oli luonteeltaan juuri sellainen barbet, johon kasvatustyössäni olen pyrkinyt: työskentely- ja yhteistyöhaluinen, aktiivinen, ketterä ja rodunomaisilta taipumuksiltaan erinomainen. Kauniskin kaiken lisäksi.
Tiuku omasi erinomaisen työskentelymotivaation ja siltä löytyi taistelutahtoa. Tiukun kanssa harrastettiin omaksi iloksi agilityä ja mejää. Tiuku oli myös innokas uimari ja rakasti metsässä juoksentelua. Muutamassa mejä-kokeessa Tiuku osoittautui varsin päteväksi jälkikoiraksi, mutta ohjaajalla ei riittänyt koeinnostusta useampiin kokeisiin. Tiuku saavutti Suomen muotovalion arvon neljässä näyttelyssä ja taipparien läpäisyllä, joka siihen aikaan oli jo muotovalion arvoon vaatimukseksi lisätty. Tallinnan reissu tuotti Viron muotovalion arvon ja sitä kautta myöskin kansainvälisen muotovalion arvon C.I.B. Viimeisessä näyttelyssä hiukan vajaa 12 vuotiaana ranskalainen rodun tunteva tuomari sijoitti Tiukun ROP-veteraaniksi.
Kesällä 2010 Tiuku sai pennut, Laulava L-pentue syntyi. Hieno pentue kaikin puolin, joista useat ovat jatkaneet myös sukua. Tiukulla olikin elinaikanaan jälkeläisiä 4. polvessa eri puolilla maailmaa ainakin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Ranskassa, Belgiassa, Luxenburgissa ja Saksassa. Yhteensä 265 barbetissa neljässä alenevassa polvessa on Tiukun geenejä.
Tiuku pysyi nuorekkaana, hyväkuntoisena ja aktiivisena vanhuuspäiville asti. Vasta viimeisinä kuukausina kunto alkoi hiipua. Tiuku muuttui kivulloiseksi ja heikoksi. Tutkimuksissa löydettiin hyvin verisuonittunut kasvain pernasta. Tiukun huonoksi mennyt yleiskunto ja ikä huomioiden, päädyttiin eutanasiaan 13 vuoden 7 kuukauden iässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti